1.1.2020 – Hyvällä mielikuvituksella noissa numeroissa on jotain maagista, jotain enteellistä.
Istahdan leijonantassu tuoliini ja alan pohtia asiaa. Onko niin, että elämässämme on kohtia, jossa meille annetaan vihje jostain? Onko vihjeitä vain siellä täällä- tärkeissä elämän käännekohdissa – vai ihan joka päivä arkisessa elämässä, jos vain huomaamme ne? Onko elämämme siis sattumanvaraista?! Tarvitseeko vihjeitä etsiä vai huomaammeko ne meille tarkoitetut vihjeet, kun on ”sen aika”? Ei, etsimiseen en usko. Omaan kokemukseeni perustuen olen sitä mieltä, että vastaukset, vihjeet ja tärkeät elämän valinnat tulevat meille eteen juuri oikeassa kohdassa oikeaan aikaan. Ja siinä hetkessä et ehkä itsekkään ymmärrä seuranneesi ”vihjettä”, se asia avautuu vasta myöhemmin. Näin minä uskon.
Miksi tätä pohdin? Toivotin veljelleni hyvää ja onnekasta uutta vuotta ja hän vastasi; ”hyvää tulevaa vuotta rakas sisko, ja onnella on tosi vähän tekemistä sen kanssa”. Jäin siis miettimään tätä ”onni -asiaa”. Onko elämässäni tai kenen tahansa elämässä onnella, sattumalla, kohtalolla, mitään tekemistä! Onko onni ainoastaan omissa käsissäni! Olenko haihattelija ja haaveilija, jopa vastuun kiertäjä, jos sanon, että kohtalo puuttuu elämääni aina aika ajoin! Mietitäänpä, jos onni on ainoastaan omissa käsissäni, niin tarkoittaako se silloin sitä, että kontrolloin alati koko elämääni ja kaikkea ympärillä olevaa?! Elänkö silloin täysin eristyksissä ympäristöstäni, antamatta ympäröivän vaikuttaa millään tavalla. Seuraako tästä ajattelusta se kuuluisa ”mailasta puristaminen”, kun kaikki pitäisi osata ja hallita. Kaikessa pitää onnistua, koska olenhan oman onneni seppä! Ajatuksiani tänään myös herätti, kun silmiini osui kirjoitus koulutuksesta, jossa ”vapaudutaan vanhasta ja luodaan tilalle jotain uutta”. Koulutuksessa poistuu mielen alitajuntaan asettamia rajoitteita, jonka jälkeen on mahdollista nähdä ja kokea asioita ja elämää uudella tavalla. Mielenkiintoista, ehkä vähän pelottavaakin ja juuri siksi niin kiehtovaa. Ainakin se herätti minussa tämän pohdiskelun – siis pelkkä tämän koulutuksen sisällön lukeminen!
Uuden vuoden lupaus. En ole enää vuosiin tehnyt lupauksia, ainakaan uuden vuoden lupauksia! Toki ymmärrän heitä, jotka niin tekevät. Johtuneeko tämäkin siitä, että minulla on taipumus uskoa enemmän siihen kohtaloon, kuin itsekuriin. Useinhan lupaukset liittyy herkuttelun vähentämiseen tai liikunnan lisäämiseen jälleen tänä vuonna! Jotain uutta tänä vuonna voisin kuitenkin tehdä. Olkoon se minun lupaukseni!
Vaikken ihan täysin usko, että vain minä olen oman onneni seppä, en myöskään myönnä olevani kuin lastu lainehilla, sillä elämäni kulkuun vaikuttaa niin eilen sanottu kuin tänään ymmärretty. Edellä mainittujen perusteella olen tehnyt ja teen valintani ja elän elämääni – usein asiaa itse tiedostamattani!
Hyvää ja onnekasta vuotta 2020 ihan kaikille ja kaikella tavalla ajattelijoille!